Ostoskori

Toivelista


JALOMETALLIT

Jalometallituotteiden raaka-aineita Suomessa ovat kulta, hopea, platina ja palladium. Jalometalleista valmistetaan koruja, pöytähopeita, koriste- ja muistoesineitä.

Jalometallit ovat puhtaina käytettyinä yleensä liian pehmeitä korunvalmistukseen, siksi niitä seostetaan muilla metalleilla. Näin saadaan myös haluttu värisävy ja metallin työstöominaisuudet paranevat.Suomen laissa on määrätty jalometallikoruille pitoisuusrajat, eli tuotteen sisältämän jalometallin vähimmäismäärä.Lainsäädännössä rajat ovat promilleina, eli tuhannesosina. Kultatuotteiden osalta puhutaan yleensä karaateista. Karaatti on vanha jalometallien pitoisuusilmaus, joka tarkoittaa 1/24 painosta.

Jalometallien leimaaminen

Suomen laki velvoittaa leimaamaan jalometalliesineet. Jalometallituotteet ovat kokonaan tai osittain jalometalleista tai niiden seoksista valmistettuja esineitä. Tällaisia esineitä ovat yleensä korut, pöytähopeat, hopeiset ruokailuvälineet ja muut hopeaesineet. Myyntiin tarkoitetuissa jalometallituotteissa pitää olla vähintään kaksi leimaa: nimileima ja pitoisuusleima tai tarkastusleima ja pitoisuusleima. Leimattaville tuotteille on kuitenkin olemassa painorajat. Esimerkiksi alle 10 gramman painoisia hopeatuotteita ei tarvitse leimata.

Oheisesta taulukosta näet kullakin merkinnällä varustetun tuotteen kullan määrän prosentteina sekä ko. kultapitoisuuden karaatteina. 

Pitoisuusmerkintä (promillea)
Prosentti
Karaatti
999
99,9
24
916
91,6
22
750
75
18
585
58,5
14
375
37,5
9

Kullan pitoisuusmerkinnän ollessa 750 on tuotteessa 75 prosenttia puhdasta kultaa, siis 18 karaattia. Hopean pitoisuusmerkinnät ovat 999, 925, 830 tai 800. Suomen laissa ja asetuksissa määrätään, että jalometallituotteina myytävissä tai luovutettavissa esineissä pitää olla vähintään 375 massan tuhannesosa kultaa, 800 massan tuhannesosaa hopeaa, 850 massan tuhannesosa platinaa tai 500 massan tuhannesosaa palladiumia. Tämä koskee sekä kotimaassa valmistettuja että ulkomailta maahan tuotuja jalometalliesineitä.

Nimileima kertoo tuotteen valmistajan, maahantuojan tai tahon, joka on vastuussa tuotteen leimaamisesta. Nimileima voi olla iso kirjain tai kirjainten yhdistelmä. Ennen vuotta 2001 pystyi rekisteröimään myös kuvion tai erikokoisista kirjaimista tai merkeistä tehdyn yhdistelmän.

Tarkastusleima on yleensä sydämen sisällä oleva kruunu. Tarkastusleima kertoo, että Tukesin hyväksymä tarkastuslaitos on tarkastanut tuotteen metallipitoisuuden ja hyväksynyt sen.

Vuosileima ilmaisee tuotteen valmistusvuoden. Vuosileima muodostuu kirjaimesta A-Z, ja vuodesta 1834 alkaen kirjaimesta ja numerosta. Suomessa vuosileimojen sarja otettiin käyttöön vuonna 1810. Edellä mainittua vuotta tarkoittaa siis kirjain A.

Tuotteessa voi edellä mainittujen leimojen lisäksi olla myös paikkakuntaleima ja käsityöleima.